Helsingin Sanomat kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin Psykologisista testeistä, johon haastateltiin meidän strategista kumppaniamme Criterionia:

04.04.2017

"Matemaattista, kielellistä ja loogista ajattelukykyä mittaavien testien tulokset paranevat, jos niitä harjoittelee. Persoonallisuus ei ole kyky, eikä siksi voi olla hyvä tai huono."

Nykyisin moni työnhakija joutuu jonkinlaiseen psykologiseen testaukseen, jossa testataan persoonallisuutta ja erilaisia kykyjä – ja testejä on moneen lähtöön. Varsinkin pomon paikkoja hakevien ominaisuuksia testataan, sillä yritysten avainpaikoille halutaan ihmisiä, jotka tulevat toimeen muiden kanssa, ovat vastuuntuntoisia ja kestävät riittävästi stressiä ja kiirettä. Parhaimmillaan testaukset auttavat työnantajaa vertaamaan hakijoiden soveltuvuutta tehtävään, johon työntekijää haetaan.

Huolestuttavaa testaamisen yleistymisessä on, että myös huonolaatuisia pikatestejä teetetään yhä enemmän. Helsingin Sanomat kirjoitti vähän aikaa sitten esimerkiksi Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorista, jota ei monien asiantuntijoiden mukaan pitäisi käyttää ollenkaan työnhakutilanteessa.

Työnhaussa käytettävillä persoonallisuustesteillä on tietyt standardit”, sanoo myös psykologi Alan Redman.

Brittiläinen työpsykologi Alan Redman räätälöi ja valikoi testejä muun muassa Suomessakin toimivalle Criterion Nordic -yritykselle, joka on erikoistunut työpsykologiaan ja persoonallisuustesteihin. Hänen mielestään hyvä testaus on myös tärkeä käyntikortti yritykselle itselleen. Jos firma oikeasti haluaa oikeanlaisen työntekijän, se testaa hakijat kunnollisilla testeillä.

"Työntekijä voi kysyä yritykseltä etukäteen, minkälaisia asioita testataan ja mitä hakijalta odotetaan ennen testiä. Jos vastaus ei tyydytä, kannattaa miettiä, tekeekö testiä ollenkaan”, Redman sanoo.

Testin on vastattava työnantajalle olennaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi talousjohtajalta odotetaan varmaankin analyyttistä ajattelua, mutta tehtävässä, jossa pitää tehdä nopeita päätöksiä, intuitiivinen henkilö pärjää paremmin. Vaikka testauksessa selvitetään persoonaan liittyviä asioita, sen täytyy liittyä työhön, jota ihminen hakee. Persoonallisuustestin taustalla pitää olla tutkimustietoa siitä, miten persoonallisuus rakentuu ja mitä se tarkoittaa käytännön työn tekemisen kannalta.


Alan Redmanin mukaan on tutkimuksia, joiden perusteella paljon testejä tehneet pärjäävät niissä paremmin. Matemaattista, kielellistä ja loogista ajattelukykyä mittaavien testien tulokset paranevat, jos niitä harjoittelee. ”Persoonallisuus ei ole kyky, eikä siksi voi olla hyvä tai huono. Se on riippuvainen siitä, minkälaisena itsensä näkee”, Redman sanoo.

”Persoonallisuusraportit antavat tyypillisesti kuvan meille luontaisesta tavasta toimia. Se ei tarkoita, ettemmekö voisi toimia juuri päinvastaisella tavalla. Kyllä voimme. Mutta se vaatii meiltä enemmän energiaa, itsensä johtamista ja tietoista ajattelua. Viihdymme paremmin tehtävissä, joissa voimme toimia omien vahvuuksiemme kautta”, muotoilee toimitusjohtaja Heikki Karimaa Criterion Nordicilta. Ihminen persoonallisuuksineen kehittyy, vaikka varsin hitaasti. Opimme myös tulemaan oman persoonamme mukaisesti toimeen yhteiskunnassa ja työelämässä koko ajan vähän paremmin.

Lähde Helsingin  Sanomat, linkki alkuperäiseen 4.4.2017 julkaistuun artikkeliin: http://www.hs.fi/ura/art-2000005155339.html

Yhteistyökumppanit
Ota yhteyttä!