Mitä työn murros oikeasti tarkoittaa?

01.02.2018

Mitä työn murros oikeasti tarkoittaa?

Työelämän murros on muutaman vuoden ajan ollut yksi keskeisimpiä teemoja julkisessa keskustelussa. Halusimme luoda katsauksen siihen, mitä työelämän murros oikeasti tarkoittaa ja mitä murros voi aiheuttaa henkilöstöpalvelualalle.

Työn murros tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suorittava työ vähenee automatisaation myötä. Siitä, syntyykö tilalle uutta työtä, on karkeasti ottaen kaksi näkemystä, joita tutkii esimerkiksi digitaalisen talouden tutkija Ville-Veikko Pulkka. Nämä kaksi erilaista näkemystä edustavat kahta tieteen ja tutkimuksen alaa: teknologia-asiantuntijoiden näkemystä ja taloustieteilijöiden näkemystä.

Teknologia-asiantuntijoiden mukaan uutta työtä ei synny, sillä teknologinen kehitys on todella nopeaa ja sen kehityksen turvin voidaan ihminen korvata yhä monimutkaisemmissa asioissa. Tätä ajatusta tukee myös ns. Mooren laki. Työvoima ei ehdi sopeutua muutokseen, digitaalinen tuotanto on pääomaintensiivisempää ja digitaaliset alustat mahdollistavat työn pilkkomisen yhä pienempiin osiin.

Uuden työn syntymisen puolesta puhuvat Pulkan mukaan taloustieteilijät, jotka viittaavat historialliseen evidenssiin (aina aiemminkin murroksissa on syntynyt työtä) sekä ajatukseen siitä, että tuottavuuden kasvun myötä kuluttajahinnat laskevat, innovaatiopohjaiset sektorit laajenevat ja työvoiman kysyntä kasvaa. Näiden yhteisvaikutuksena syntyy uusia parempia työpaikkoja. Taloustieteilijöiden mukaan työn murros on teknologian kehitystä hitaampaa, sillä työn rakenteet (esimerkiksi ay-liike, lait, sääntely) hidastavat sitä. Se, mistä voitaneen olla yhtä mieltä on, että työelämän luonne muuttuu suorittavan työn kadotessa ja ihmisten statukset palkansaajina, itsensätyöllistäjinä, osaamisen kerryttäjinä tai työttöminä tulevat vaihtelemaan.

Tämä työn luonteen murros luo suuria muutospaineita osaamiselle sekä yhteiskunnallisille rakenteille. Erilaiset tahot ovat kartoittaneet tulevaisuuden osaamistarpeita (mm. Maailman talousfoorumi, ETLA, Demos Helsinki, OECD yms.) ja oman osaamisen jatkuva kehittäminen nousee voimakkaasti esiin. Esimerkiksi Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo, että jo nykyään merkittävä osa työpaikoista jää täyttämättä siksi, ettei työnhakijoilla ole niihin sopivaa osaamista (HS 16.1.). Vanhala-Harmanen puhuu haastattelussaan myös siitä, miten koulutus on jatkuvasti suuremmassa merkityksessä oikeanlaisen osaamisen varmistamisessa.

Henkilöstöpalvelualan näkökulmasta työelämän murros on kiinnostava teema. Alan yrityksillä, kuten Studentworkilla, on mahdollisuus löytää verkostoihinsa laaja-alaisesti erilaisia osaajia monenlaisiin tehtäviin. Laajoista verkostoista on helpompaa löytää osaajia haastaviinkin työtehtäviin. Sitä kautta henkilöstöpalvelualan yrityksillä on todella merkityksellinen asema – esimerkiksi me Studentworkilla voimme tarjota rekrytoiville yrityksille huippuosaajia suoraan koulutuksen piiristä, eli tuoreimman koulutuksen ja viimeisimmän tutkimuksen parista.

Suorittavan työn häviäminen ei ainakaan vielä näy henkilöstöpalvelualoilla, sillä vuonna 2017 ala teki jopa 25% kasvua (HPL 10/2017). Sen sijaan työelämän epävarmoina hetkinä työnantajien on turvallista hoitaa rekrytoinnit vastuullisesti henkilöstöpalvelualan yritysten kautta, ja tämä selittää ainakin joiltain osin alan kasvua.

Go Banking Rates ennustaa yhdeksän nopeimmin kasvavaa alaa vuodelle 2018. Joukosta löytyy niin perinteisempia aloja, kuten rakennusteollisuus, uusiutuva energia ja vanhustenhoito, mutta myös uusia tulijoita, kuten kryptovaluuttabisnes, lääkekannabis, virtuaalitodellisuus ja kyberturvallisuus. Kaikki nämä eivät vielä ole rantautuneet henkilöstöpalvelualan tarjontaan, mutta tulevaisuuden tarpeet, yhteiskunnalliset muutokset ja työn murrokset suunta määrittävät sen, millaisia töitä esimerkiksi Studentworkilla tulevaisuudessa välitetään.

Yhteistyökumppanit