Social Selling – huutelua sosiaalisessa mediassa vai vuorovaikutuksen rakentamista osallistumalla?

03.07.2018

Social Selling – huutelua sosiaalisessa mediassa vai vuorovaikutuksen rakentamista osallistumalla?

Sosiaalinen media – yksi 2000-luvun suurtakin suuremmista puhuttajista sekä huomion kohteista ja lähteistä – on vuosikymmenen verran ehtinyt puhuttaa Suomessa vaikuttajia. Tuohon aikaan on sisältynyt melkoinen kehitys. Itse olen kokenut, että valtaosa some-hälystä on nimenomaan hälyä: enemmän tai joskus vähän vähemmän onnistuneita yrityksiä pysyä ajassa mukana luomalla brändiä ja tunnettuutta omalle jutulle. Jossain vaiheessa tästä hälystä on kuitenkin alkanut muodostua selkeitä harmonioita. Myyntipuheessa alkoi kuulua uusi tapa lisätä myyntiä: Social Selling.

Studentworkin myynnin kanssa saimme viettää päivän Laura Pääkkösen koulutuksessa sosiaalisesta myynnistä. Itsessään social selling ei ollut minulle uusi käsite, sillä LinkedIn on myyjän työssä päivittäin käytössä. LinkedInissä taas riittää ”huutelijoita”. Kutsun ”huutelijoiksi” henkilöitä, jotka jatkuvasti ovat äänessä LinkedInin keskusteluissa. Olen ihmetellyt, millä ajalla nuo ”huutelijat” ehtivät kirjoitella ja kommentoida. Eikö heillä ole oikeita töitä tehtävänä?

Ymmärsin koulutuspäivän aikana, että social sellingin ydintä on yhteyden luominen keskustelemalla ja osallistumalla, kuten tavallisessakin vuorovaikutuksessa. Kuulun itse siihen koulukuntaan, joka ei usko myynnissä varsinaisesti Business-to-Business-ajatukseen; ymmärrykseni mukaan joku yksilö on aina yhteistyön lähteenä eli ihmiset ostavat toisilta ihmisiltä. Osallistumalla aktiivisesti keskusteluun ja jakamalla omaa asiantuntemustaan muille aktiivisen julkaisemisen avulla, yksilö voi merkittävästi lisätä yhteistyön mahdollisuuksia muiden yksilöiden kanssa, jotka edustavat yritystään. Pohtiessamme Lauran johdolla tätä tematiikkaa, nousi erityisesti yksi ajatus esille: yksilöt ovat mielenkiintoisempia kuin yritykset. Yksilöt ovat haavoittuvaisia ja samaistuttavia, mikä luo mielenkiintoa.

Yksilöillä on myös yhdessä laajemmat verkostot kuin yksittäisellä yrityksellä. Esimerkiksi Studentworkilla on Twitter- ja LinkedIn-seuraajia noin 3500. Studentworkin vajaan parinkymmenen hengen myyntitiimillä on yhteensä 13 000 kontaktia. Ero on melkoinen ja tulee koulutuksen jälkeen takuuvarmasti kasvamaan.

Koulutuksemme keskittyi LinkedIniin, joka on yhä liike-elämän kannalta relevantein some-kanava. Saimme napakan esittelyn LinkedInin toiminnoista; päivitimme omat profiilimme; kävimme läpi, miten kirjoitetaan toimiva julkaisu sekä miten on hyvä kontaktoida uusia yhteyshenkilöitä. Päivän aikana kukin kirjoitti oman julkaisunsa, jotka keräsivät runsaasti näyttökertoja – osasta heräsi aitoa keskusteluakin. Lisäksi otimme pienen skaban uusien kontaktien saamisessa. Parin tunnin aikana ykkössijoituksen sai 12 uudella kontaktilla. Keskiarvo taisi olla 3-5 kontaktin välillä. Allekirjoittanut nappasi kuusi uutta kontaktia.

Kontaktien lisäksi päivästä tarttui mukaan muutakin. Tärkeimpiä oppeja itselleni olivat käytännön taitojen lisäksi social sellingin geneerinen hyväksyminen osaksi omaa myyntityötä sekä rohkeus julkaista ei-aina-täydellisesti-loppuun-hiottuja-ajatuksia. Käytännön asioista nappasin mukaan, minkälaisella syklillä ja mihin kellonaikaan oma julkaisu kannattaa tehdä. Itselleni kirjoittaminen on luonteva ja helppo tapa ilmaista ajatuksiani. Tein itselleni julkaisusuunnitelman LinkedIniä varten sekä listan aiheista, jotka itseäni puhuttelevat. Näin ollen, sain helposti ja nopeasti luotua itselleni kevyen suunnitelman, mitä tavoitella social sellingin keinoin.

Ehkei se olekaan pelkkää huutelua ja hälyä.

Kirjoittanut: Roope Rajala, Senior Account Manager, Partner

Yhteistyökumppanit